Uutuusteos nostaa keskiöön yhteisötalouden

Juhani Laurinkarin uutuusteos käsittelee taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet yhdistävän osuustoiminnan asemaa yhteisötaloudessa.

”Ajankohtaista ainesta on erityisesti keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta (SOTE). Syynä sen mukaan ottoon ei ole vain ajankohtaisuus, vaan myös uudistushankkeen periaatteellinen merkitys sekä hyvinvointivaltiomme, että yhteisötalouden tulevaisuuden kannalta”, totesi Juhani Laurinkari kirjansa Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? Julkistamistilaisuudessa Pellervossa 9. toukokuuta.

Laurinkarin mukaan ajankohtaisen aiheen, kuten soten, käsittelyssä on omat riskinsä, koska sellainen uhkaa jatkuvasti muuttuvana vanheta käsiin. Hän onkin pyrkinyt pitäytymään teoksessaan myös soten käsittelyssä periaatteiden tasolla ja hahmottamaan yhteisötalouden tulevaisuuden näköaloja.

”Tulevaisuus sinänsä on monin osin ennakoimatonta, mutta keskeiset tendenssit ja hyvinvointipolitiikan vaihtoehdot ovat mielestäni sote-uudistuksessakin nähtävissä. Sotehan on muuttamassa perustavanlaatuisesti palvelu- ja osallistumisjärjestelmiämme. Uudistus avaa myös mahdollisuuksia yhteisötaloudelle, jos niitä osataan järkevästi ottaa huomioon”, Laurinkari sanoo ja jatkaa:

”Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, yhteisötaloutta ei tunneta riittävän hyvin yhteiskunnassamme. Siitä on selvänä osoituksena esimerkiksi sote -keskustelu, jossa kiistellään pitäisikö palvelut tuottaa markkinoiden, siis aina osakeyhtiöiden, vai valtion ja kuntien toimesta. Yhteisötalous ei nouse varteenotettavana vaihtoehtona esiin esimerkiksi vaalikeskusteluissa.”

Taloudelliseen yhteistoimintaan on kohdistunut kuitenkin viime vuosina monenlaisia odotuksia. Siitä on haettu uusia virkkeitä hidastuneeseen talouskasvuun, kansalaisten hyvinvoinnin haasteisiin ja valtiolliseen sosiaalipolitiikkaan. Ristivetoa erilaisten tavoitearvojen välillä on esiintynyt myös alan sisälläkin. Aina yksimielisyyttä ei ole ollut edes peruskäsitteistä.

”Suuryrityksiä suositaan”

Laurinkarin mukaan yhteisötaloutta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta on ollut 2000-luvun alkuun asti niukasti tarjolla. Viime vuosina tilanne on jossain määrin muuttunut uuden tutkijasukupolven aktiivisuuden ja yhteiskunnassa heränneen, laajentuneen kiinnostuksen myötä.

”Pyrin herättämään kirjallani keskustelua erityisesti yhteisötalouden merkityksestä jäsentensä hyvinvoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäjänä. Tarkastellessani alan hyvinvointipoliittista merkitystä tulkitsen samalla yhteisötalouden perinteisten arvojen ja toimintamuotojen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Samalla selvennän rajaa yhteisötalouden ja muun yritystoiminnan välillä.”

Tästä osoituksena ovat Laurinkarin mukaan muun muassa uudistetun kilpailulainsäädännön tulkinnat. Suomessa taloudellinen yhteistoiminta tulkitaan yhä edelleen usein markkinakilpailun vääristämiseksi. ”Esimerkiksi järjestöjen palveluilta ja maatalousyrityksiltä on evätty avustuksia tällä perusteella, vaikkei kilpailevaa yritystoimintaa olisikaan.”

”Lainsäädännössämme onkin selkeä yrittämisvapauden ja kansalaisoikeuksien välinen ristiriita. Markkinataloudessa kilpailunvapaus tarkoittaa yleensä sijoittajien etujen turvaamista. Tavoiteltu yrittäjyyden monipuolistaminen on merkinnyt käytännössä suuryritysten suosimista”, arvioi Laurinkari.

Hänen mielestään suurorganisaatiot ovat kilpailussa, viranomaisten hankinnat mukaan lukien, etulyöntiasemassa. Tällä on luonnollisesti vaikutusta yleiseen ajatteluun, kun kilpailua korostetaan yhteistoiminnan sijasta talousteorioissa, elinkeinopolitiikassa, yrittäjyyden edistämisessä, yksityistämisessä, ideologisessa keskustelussa ja myös opetuksessa.

Juhani Laurinkarin kirjan sisältöön on vaikuttanut suuresti hänen toimintana 1980-luvulta alkaen AGI:n saksankielisen alueen osuustoimintatutkimuksen tieteellisessä järjestössä sekä Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsenenä. Laurinkari on Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori (emer.).

 

Lisätietoja Juhani Laurinkarilta, juhani.laurinkari@uef.fi puh. 050 555 0440 ja Pellervosta toimitusjohtaja Sami Karhulta, sami.karhu@pellervo.fi, puh. 0400 545 989.

Mainokset

Selkärankaa Maanselästä 552

HELSINKI:

  1. Työnteko kannattavaksi. Verot ja maksut pienemmiksi. Lisää edullisia asuntoja. Jokaisen tultava toimeen palkallaan.
  2. Perheiden palveluita on parannettava. Päivähoitomaksuja on alennettava perheiltä, joilla on hoidossa kaksi lasta.
  3. Tapanilan asema kuntoon. Asema on pimeä, hämärä ja katot vuotavat. Asema on saatava turvalliseksi ja viihtyisäksi.

Lapsiperheiden tukalaan asemaan on saatava helpotusta. Helsingissä palkalla ei tule toimeen, siksi kaupunkilaisista 12% elää toimeentulotuen varassa. Indeksiin sidottu tuki nostaa vuokria, siksi vuokrat ja omistusasuntojen hinnat ovat karanneet käsistä. Kierre on katkaistava, työstä tehtävä kannattavaa työnteon ja yrittämisen esteitä purkamalla. Työnteon kannattavuuden parantamiseksi maksuja on alennettava perheiltä, joilla päivähoidossa on kaksi lasta. Kotihoidon kuntalisät säilytettävä.

M&M : Kristillisdemokraattien vaalikampanjoiden ideanikkari: ”Pienellä porukalla omat haasteensa”

Asmo Maanselka_2

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoo, että kristillisdemokraatit asettaa tämän vuoden kuntavaaleihin alustavan tiedon mukaan 1 974 ehdokasta.

Puolueen kampanjabudjetti kuntavaaleihin on 140 000 euroa. Tämän lisäksi puolueen eri osastot laittavat rahaa kampanjatyöhön. Näistä summista ei ole tarkkaa tietoa.

Puolueen kampanjateema on tänä vuonna inhimillisempi ote päätöksiin.

KATSO KOKO JUTTU TÄÄLTÄ. 

 

 

 

Taitettu eläkeikä

Eläkekeskustelun tiimellyksessä kävin katsomassa oman eläkeikäni www.elakeuudistus.fi -sivulta. Sain tulokseksi 69 vuotta ja 5 kk. Viime vuonna eläkkeelle jääneet saivat täyden vanhuuseläkkeen osin jo 63-vuotiaana. Tämän päälle tuli superkarttuma, jos jaksoi jatkaa työelämässä 68-vuotiaaksi asti. Aivan huomaamatta minun eläkkeisiini on tehty kuuden vuoden ja viiden kuukauden leikkaus Matti Vanhasen keskittyä asian Rukan talvilumilla vuonna 2009. Eipä ihme, että IMF on juuri kehunut tätä eläkeuudistusta. Se on kuulemma maailman neljänneksi paras, mutta kenen kannalta? Asiaa ääneen pohtiessa moni hyvätuloinen ja -kuntoinen eläkeläinen vastaa minulle, että kyllä ne nuoret jaksatte. Kyllähän me jaksamme nyt. Mutta jaksammeko kun olemme kuusi vuotta nykyisiä eläkeläisiä vanhempia ja edelleen työelämässä odottamassa vanhuuseläkkeelle pääsyä? Faktaa on, että elinikä nousee, mutta nouseeko toimintakyky? Uudistus ei pysäyttänyt vanhenemista. Vanhuuseläke on vanhuksen perustuloa, jonka päälle voi jaksaessaan tienata rajaton määrä työtuloja. On vapaus valita. Jos on kuntoa, voi tehdä töitä. Jos on sallittu sairautta, on turvaa. Ikäpolveltani viedään tämä mahdollisuus. Myös työelämästä on epävarmempaa. 70-luvulla työelämään siirtyneille tarjottiin lähes varma vakituinen työpaikka. OP:n pääjohtaja arvioi, että nykyisistä työpaikoista digitaalisaatio hävittää 30%. Eläkedebatin aikana olen kuullut, että rahastoissa on varoja 200 miljardia odottamassa parempaa käyttöä. Eduskunta ei nähnyt tarpeelliseksi käyttää varoja taitetun indeksin muuttamiseen, niin seuraava kansalaisaloite voitaisiin tehdä taitetun eläkeiän kohtuullistamisesta.

Tuen maksatus käytännössä

Minulle on tullut useita kysymyksiä miten yleistuen maksatus toteutettaisiin käytännössä. Tässä yksi esimerkki:

Yhtenäistetään palkkapäivät sekä vuokranmaksupäivät 14. Päiväksi tai sitä edeltäväksi arkipäiväksi. Reaaliseen tulorekisteriin otetaan huomioon kuukauden puolivälistä 15.1. – 14.2. maksetut palkat. Palkoista, jotka tulevat keikka/palkkiomuotoisesti otetaan ennakkopidätyksenä 65% systemaattisesti. Niiden päälle maksetaan 15.2. yleistuki ja kokonaissummaa verotetaan. Palkkakuukauden aikana saaduista palkkioista maksetuista 65% prosentin veroista saadaan veronpalautus.

Esim1. Henkilö saa 14.2. 1500€ bruttopalkan lisäksi saa 500€ yleistukea, jolloin 2000€ eurosta otetaan verot verojen maksupäivänä, käteen jää 1700€.

Esim2. Henkilö on saanut 1.2. palkan 1000€ ja 14.2. palkan 500€. Hän on maksanut bruttopalkasta 650€ Veroa. Hän saa 15.2. käteen 1250€. Saman määrän kuin kerran kuukaudessa palkkaa saava.

Palkanlaskija katsoo 15.2. oikean veroprosentin millä verottaa palkkaa. Etuuden laskija katsoo tulorekisteristä loppuosan josta maksaa yleistuen.

Mistä töitä maahanmuuttajille ?

EK kertoi 23.10. että 40 prosenttia työikäisistä maahanmuuttajista ei ole työelämässä. Olen viime aikoina tutkinut Suomen sosiaaliturvajärjestelmän tuloloukkuja. Siltä pohjalta on yllättävää että työttömyysprosentti on noinkin pieni. Ehkä kaikki maahanmuuttajat eivät tiedä, että työnteko Suomessa on lähes kannattamatonta. Kielimuuri taitaa haitata kaikkien mahdollisten tukien hakemista.

Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva. Maahanmuuttaja tulee tänne ja saa turvapaikan. Hän on oikeutettu samoihin tukiin kuin kantasuomalainen. Työtön maahanmuuttaja voi saada Kelasta työmarkkinatukea tai kotoutumistukea, jos hänellä on voissa oleva kotoutumissuunnitelma.

Oletetaan että maahanmuuttajaperheessä on kaksi työikäistä henkilöä työmarkkinatuella. Kaksi lasta, joista toinen on päivähoidossa. Mitkä ovat tämän perheen kannustimet hakea töitä?

(VATT laskelma, elokuu 2015) Kuvio 13. kertoo kannustavan tilanteen. Sama määrä rahaa jää käteen työllistyykö työmarkkinatuella oleva maahanmuuttaja kuukausipalkalle 400€ vai 2800€. Käteen jäävät tulot nousevat vain satasilla. Tässä tulee huomioida, että työnteosta tulee oikeasti myös kustannuksia, kuten työmatkat ja työpaikkaruokailu, mitä ei ole näissä malleissa laskettu. Tämän huomioiden maahanmuuttajan kannattaa työllistyä vain yli 3000€ palkkatason töihin, jos aikoo saada enemmän käteen kuin jäämällä kotiin. Mistä tällaisia töitä olisi tarjolla keskivertotyöttömälle maahanmuuttajaperheelle?

Perhe_Esimerkki

Painotan, että tämä ei ole maahanmuuttajan vika. Vaan aikansa eläneen systeemin vika. Jokainen rationaalinen ihminen optimoi tulojaan ja miettii mikä on lopulta kannattavaa.

Suomeen tulee tänä vuonna 30 000 maahanmuuttajaa lisää. Ainoa keino lisätä maahanmuuttajien työllisyyttä on laittaa tämä sosiaaliturvajärjestelmä remonttiin pikaisesti. Suomeen tulisi saada yhden tuen malli, jossa työtön voisi olla varma että työllistyminen kannattaa aina. Remonttisuunnitelma on olemassa.

Kannustavan perusturvan hyödyt

Perustulomallien tavoitteena on nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. Se on hyvä tavoite. Mallin kääntöpuolena ontutkimusten mukaan se, että kannustimet työn vastaanottamiseen vähenevät lähes kaikilla työttömien ryhmillä. Työttömyys on Suomen suurin ongelma, josta kaikkien pitäisi olla huolissaan eniten. Lisäeuron ansaitseminen on nykyisessä järjestelmässä sekä perustulomallissa yhtä vaikeaa. Yhden lisäeuron ansaitseminen voi tuoda usean sadan euron nousun elinkustannuksissa, jos lisäeuro osuu päivähoitomaksun kohdalle. Hyvin nopeasti menetät asumistukesi, ansiosidonnaisesi ja peruspäivärahasi. VATTtutkimuksen mukaan työttömän yksinhuoltajan ei kannata juurikaan ottaa yli 300€ töitä vastaan. Alle 300€ töitä turvaa suojaosuus. 800€ töissä hänen tulonsa ovat maksimissaan. Sen jälkeen ne lähtevät laskemaan. 2400€ palkalla jää vähemmän käteen kuin 800€ palkalla. Mikäli lapsia on enemmän kuin yksi, niin työnteolla ei voita  taloudellisesti juurikaan mitään. Jos haluamme lisätä työtunteja yhteiskunnassa, niin tällaista järjestelmää ei saisi olla olemassakaan. Kristillisdemokraatit ovat kehittäneet oman kannustavan perusturva – mallinsa. Siinä työtön voi olla varma, että aina jokaisen euron tienaaminen kannattaa. Malli on sovellus Iso-Britannian ”Universal Credit”- mallista. Siksi tiedämme että se toimii käytännössä. Perustulo taas ei ole käytössä missään maassa laajempana kokonaisuutena. Me haluamme, että sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi tueksi. Perustetaan kansalaistili, jolle tuki maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena. Kansalaistilille maksetaan myös kaikki palkat. Verotuksesi muuttuu dynaamisesti joka kuukausi maksetun tuen ja palkkojen suhteessa. Tukea haetaan sähköisesti tai sosiaalitoimistosta yhdellä kaavakkeella, johon täytetään kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Hakijan pitää tehdä ilmoitus olosuhdemuutoksista järjestelmään. Pienillä tuloilla verotus on alhainen, eikä tuki romahda kerralla, kun kaikki päivähoitomaksun tyyliset hyppäykset poistetaan ja ”lanataan” sileäksi. Mallissa työttömyysloukut vähenevät, työllistymisveroasteet laskevat. On kannattavaa ottaa eri palkkatasoisia töitä. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle. Byrokratialoukut vähenevät, kun etuudet yhdistetään yhdeksi. Näin työmarkkinoille hakeutumista ei estä paperisota tai hallinnon luomat esteet. Olosuhdemuutokset on helppoa tehdä netissä. Luukulta toiselle ei tarvitse juosta. Hallitus on tekemässä perustulokokeilua. Jos Suomi haluasi olla edelläkävijä, se ottaisi mallia Britanniasta eikä perustulon pilvilinnoista. Rakennetaan malli, jolla työnteko kannattaa aina.